Sukututkimus

Sukututkimus eli genealogia on henkilöhistoriallista tutkimusta, jossa selvitetään sukulaisuussuhteita.
Sukututkimuksen peruslähteitä ovat kirkonkirjat. Kirkonkirjat koostuvat rippikirjoista, lastenkirjoista sekä historiakirjoista. Historiakirjat jakautuvat vielä syntyneiden ja kastettujen luetteloihin, vihittyjen ja kuulutettujen luetteloihin, kuolleiden ja haudattujen luetteloihin sekä muuttaneiden luetteloihin. Ortodoksiseurakuntien kirkonkirjat poikkeavat vähän tästä kaavasta. Käytännössä koko väestö kuului kirkkoon siihen asti, kun Suomessa säädettiin 1923 uskonnonvapauslaki.

Etsintä jatkuu syntyneiden luettelosta

• Kun tämän lähtöhenkilön tarkka syntymäaika ja -paikka ovat tiedossa voi hänen syntymämerkintäänsä lähteä etsimään syntyneiden ja kastettujen luettelosta. Lapsen syntymämerkinnän kohdalle on merkitty hänen vanhempansa sekä kylän ja tilan nimi, jossa he asuvat. 1800-luvun lopun ja 1900-luvun syntyneiden ja kastettujen luetteloissa on usein rippikirjan sivun numero, josta vanhemmat löytyvät rippikirjasta. Tämän jälkeen siirrytään rippikirjaan tarkastelemaan vanhempien tietoja. Jos syntyneiden ja kastettujen luettelossa on merkitty suoraan rippikirjan sivu, on työ helpompi, kun rippikirjasta voi suoraan etsiä tämän sivun. Jos vanhempien kohdalla on kylän ja talon nimi, täytyy silloin rippikirjasta katsoa, missä kohtaa rippikirjaa on tämä kylä ja sitten käydä sivuja läpi niin kauan, että tulee oikean talon kohdalle. Yleensä rippikirjan alussa on tällainen kyläluettelo ja kerrottu miltä sivulta kylä alkaa. Nykyään verkossa olevaan aineistoon on useasti tehty hakemisto, joten tämä on entisestään helpottunut.

• Kun rippikirjasta on löytynyt vanhempien syntymäajat ja -paikat, tämän jälkeen voi tarkistaa jommankumman tai molempien vanhempien tiedot syntyneiden ja kastettujen luettelosta ja pääsee taas yhden sukupolven taaksepäin. Tällä tavalla koko tutkimus etenee pääpiirteissään koko ajan.
• Verkosta oman lähtöhenkilön tietoja voi etsiä Kansallisarkiston digitaaliarkistosta http://digi.narc.fi/digi/ tai Sukuhistoriallisen yhdistyksen digiarkistosta osoitteessa https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm .

Kirkonkirjat enimmäkseen ruotsiksi ja vanhalla käsialalla

Kirkonkirjat on kirjoitettu 1870-luvulta lähtien suomenkielisissä seurakunnissa suomeksi, sitä ennen enimmäkseen ruotsiksi. Suuri osa tiedoista on kirkonkirjoissa taulukkomaisesti esitettynä ja sanasto toistuu, joten pienen opettelun jälkeen suomenkielinenkin saa selvää sukulaisuussuhteista ja muista etsittävistä tiedoista. Enemmän haittaa saattaa tuottaa vanha käsiala, joka vaihtelee aika paljon kirjoittajan mukaan

Verkosta ei löydy tietoja sadan viime vuoden ajalta

• Jos lähtöhenkilö on syntynyt 1900-luvulla, täytyy hänestä useasti tilata virkatodistus alkuun pääsemiseksi. Virkatodistuksen voi tilata evankelisluterilaisen seurakunnan kirkkoherran virastosta siltä paikkakunnalta, jossa henkilö on asunut. Kirkkoon kuulumattomasta henkilöstä tai muuhun uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluneesta henkilöstä sukuselvityksen voi tilata digi- ja väestötietovirastosta.

On kuitenkin hyvä muistaa, että jos henkilö on syntynyt 1800-luvun loppuvuosikymmeninä tai 1900-luvun alkuvuosikymmeninä, eivät hänen tietonsa ole niin vapaasti saatavana, mutta hänen tietonsa saattavat löytyä Sukuhistoriallisen yhdistyksen jäsensivuston kuvatietokannasta.

Sukututkimusta voi opiskella erilaisilla kursseilla ja jo harrastuksen alkuvaiheessa voi liittyä paikalliseen sukututkimusyhdistykseen kuten Vantaan Seudun Sukututkijoihin, josta saa neuvoja ja tukea omaan tutkimukseensa ja voi tavata muita sukututkijoita.

Sukututkimuslinkkejä

Tietosuojaohjeistus

EU:n yleistä tietosuojaa (GDPR) on sovellettava myös sukututkimukseen. Tietosuoja-asetuksen ulkopuolelle jäävät vain kuolleiden henkilöiden tietojen käsittely ja sellainen tietojen käsittely, jonka henkilö tekee yksinomaan yksityiselämän puitteissa eli ns. kotitalouspoikkeus. Arkaluontoisia tietoja ei saa kerätä. Suomen Sukututkimusseura on julkaissut tietosuojaohjeistuksen, jonka voit ladata tästä https://www.genealogia.fi/site/_files/Tietosuojaesite%202021.pdf ja lisää aiheesta voit lukea täältä https://www.genealogia.fi/tietosuoja

Vastuullisen sukututkimuksen julkilausuma

Suomen Sukututkimusseura ja Suomen Sukuhistoriallinen yhdistys ovat antaneet yhteisen julkilausuman vastuullisuudesta sukututkimuksessa. Siinä vedotaan suomalaisiin sukututkijoihin, että nämä kaikissa sukututkimustilanteissa edistäisivät vastuullisuutta tutkittavia henkilöitä, suurta yleisöä ja toisia sukututkijoita kohtaan. Julkilausuman koko teksti löytyy SSS:n Uutisarkistosta (https://www.genealogia.fi/uutisarkisto) ja SSHY:n etusivulta (https://www.sukuhistoria.fi/sshy/index.htm) Ajankohtaista-osiosta, molemmista marraskuun 2021 kohdalta.