Suomenlipun päivä

Juhannuspäivänä vietetään Suomen lipun päivää, mutta mikä on tämän päivän tausta?

Suomen lipun päivää on vietetty epävirallisesti vuodesta 1927, mutta vuodesta 1934 asti se on ollut virallinen liputuspäivä.

Alkujaan Suomen lipun päiväksi ehdotettiin juhannusta tai toukokuun 16 päivää, mutta lopulta juhannuspäivä valikoitui Suomen lipun päiväksi, koska päivään ei liittynyt mitään poliittista tapahtumaa.

Muista liputuspäivistä poiketen Suomen lipun voi pitää salossa yön yli ja liputus alkaa juhannusaattona klo 18 ja päättyy juhannuspäivänä klo 21.

Nykyisen mallinen siniristilippu hyväksyttiin 28.5.1918 ja sen ovat suunnitelleet Eero Snellman (1890-1951) ja Bruno Tuukkainen (1891-1979).

Camilla Paavonen

Suomenlippu_blogiin

Tuntematon, -. Suomen lippu.

Maksamaa ja muita esivanhempien asuinseutuja

Olin nuorena tyttönä kesätyöpaikassa, josta postitettiin kirjeitä kaikkiin Suomen kuntiin. Minua nauratti kovasti kunnan nimi Maksamaa. Mietin, syödäänkö siellä paljon maksamakkaraa. Olisiko jossain Keuhkomaa tai Munuaismaa tai muita sisäelimiin liittyviä kuntia? Vai liittyikö nimi jotenkin maksamiseen? Tyyliin ”maksa tai itke ja maksa”. Eiköhän Maksamaa kuitenkin ollut suomenkielinen mukaelma pohjalaisen kunnan ruotsinkielisestä nimestä Maxmo.

Paljon myöhemmin kehityin sukututkijaksi ja etsin isoisäni isoäidin Vilhemina Parviaisen sukujuuria. Hänen isänsä suku, Nordbergit, vaikutti Tornionlaaksossa virkamiehinä, pappeina ja kauppiaina. Kun selvittelin reittejä ajassa taaksepäin, Nordbergit olivat putkahtaneet ihmiskunnan tietoisuuteen – missäs muualla kuin Maksamaalla.

Olin joskus ostanut jostain alelaarista puoli-ilmaisen kirjan Kainuun tervansoutajista. Muutaman vuoden se pyöri hyllyssäni, mutta sitten totesin seudun ihan vieraaksi suvulleni. Kirja lähti Kuulutko Sukuuni -tapahtuman Kirjakomeroon eli kirjakirpputorille. Eipä mennyt aikaakaan, kun ryhdyin tutkailemaan esi-isäni värjärimestari Komlinin taustoja. Johan Henrik oli syntynyt Pohjois-Karjalassa Kontiolahdella ja oli alkuperäiseltä nimeltään Komulainen. Hänen isänsä Heikki Komulainen oli saapunut paikkakunnalle Kainuusta, ilmeisesti Kuhmon kautta syntymäpitäjästään Sotkamosta. En ole ehtinyt tarkemmin tutkia, löytyisikö Heikin taustalta tervansoutajia.

Sukututkija ei voi siis olla koskaan kyllin varovainen. Kovin ”väärältä” tuntuva paikkakunta saattaakin olla kaukaisen esivanhemman lähtöseutu.

Maija Parviainen

Verkkosivumme on uudistettu

Internetin maailma on sellainen, että verkkopalveluita on syytä uusia muutaman vuoden välein. Vantaan Seudun Sukututkijoiden tavoitteena uudistuksessa oli nostaa eniten käytetyt asiat linkeiksi, joihin pääsee käsiksi kaikilta sivuilta. Tapahtumakalenteri on nyt paremmin esillä. Korona-ajan rajoitukset ja toiminnan laajentuminen verkkoon tehneet entistä tärkeämmäksi, että etusivun uutiset ja tapahtumakalenterin muutokset saadaan nopeasti jäsenten tietoon.

Sivuston ylläpitäminen on haluttu tehdä helpommaksi. Se ei näy suoraan käyttäjille, mutta yhdistyksen hallituksen jäsenet koulutetaan kaikki tekemään sivujen päivityksiä. Sillä tavalla saadaan suurempaa joustavuutta ja mahdollisuus päivittää sivujen ajankohtaista sisältöä myös lyhyellä varoitusajalla, kun päivittäminen ei ole vain yhden henkilön varassa.

Sivustolla on uudenlainen ilme, joka on samaa sarjaa kuin viime vuonna uudistetut Kuulutko Sukuuni -tapahtuman sivut.

Jotain uuttakin on kehitelty, kuten nämä blogikirjoitukset. Tavoitteena on tuottaa uusi tarina noin kerran kuukaudessa. Jäsenlehtemme Sukurin sisällysluettelot tuodaan nähtäville yhdistyksen julkisille sivuille. Aloitamme parilla uusimmalla vuodella. 

Meillä ei ole vielä erillisiä, salasanalla suojattuja jäsensivuja, mutta sellaisten tekemiseen varaudutaan. Kaikkea ei saatu kerralla valmiiksi.

Koonnut Maija Parviainen